Verkkotyöpajan 1. vaiheen tulokset

Työpajan osallistujat tekivät lokakuussa 2009 yhteensä 167 ehdotusta ja yli 2500 ehdotusten arviointia. Ehdotuksissa oli valtavan paljon hyviä ajatuksia ja arvokkaita näkökulmia. Lämmin kiitos osallistuneille!

Maamerkit-tiimi analysoi työpajan tuottamaa aineistoa jatkuvasti. Jo nyt siitä voidaan tehdä mielenkiintoisia havaintoja.

Maaseudun kehittämisajattelussa näytti ehdotusten ja niiden arviointien perusteella olevan voimakkaita näkemyseroja siitä, mihin maaseudun kehittämistoiminnassa pitäisi keskittyä. Näitä havaittiin ainakin kolmella alueella:
1) Pitäisikö kehittämistoiminnan olla luonteeltaan paikallista vai kansallista?
2) Pitäisikö maaseutua kehittää erillisenä kohteena vai osana muuta yhteiskuntaa?
3) Pitäisikö tavoitella maaseudun hyvinvointia vai suomalaisten hyvinvointia.

Maaseudun kehittämistyön kokonaisuuden näkökulmasta näihin kysymyksiin ei voida vastata joko-tai -asetelmasta. Tarvitaan sekä-että -ajattelua. Maamerkit-ohjelman on kuitenkin tunnistettava oma roolinsa tässä kehittämisen kentässä ja tarvittaessa tehtävä rohkeitakin näkökulmavalintoja.

Lukuisat osallistujat valittivat maaseudun kehittämiseen nykyään liittyvää voimakasta byrokratiaa. Sen vastapainoksi Maamerkit-ohjelmalta kaivattiin ennen kaikkea rohkeita kokeiluja, riskinottoa ja innovatiivisuutta.

Muuttuva maaseutusuhde innosti osallistujat ehdotusten tulvaan. Eniten ehdotuksia saatiin maaseutuasumisen kehittämiseen liittyen. Lisäksi ehdotuksissa otettiin kantaa mm. uusien hyvinvoinnin mittareiden tarpeeseen, kaksoiskuntalaisuuden kehittämistarpeisiin ja maaseutumaiseman merkitykseen. Maaseudun hoivapalvelujen kehittämistä ehdotettiin ratkaisuna maaseudun väestön ikääntymisen ongelmiin. Asennemuutoksia peräänkuulutettiin monessa ehdotuksessa. Osansa saivat niin maalaiset kuin kaupunkilaisetkin.

Julkisten peruspalvelujen saatavuus maaseudulla sekä maaseudun infrastruktuuri ja liikenneyhteydet huolestuttivat niin ikään monia vastaajia ja ne nähtiin tärkeinä maaseudun kehittymisen esteinä.

Ekotehokkaat hajautetut ratkaisut virittivät osallistujat moniin konkreettisiin ehdotuksiin. Vastausten mukaan uusia ratkaisuja tarvitaan etenkin energiantuotannossa, mutta myös asumisessa, logistiikassa, ruoantuotannossa, joustavissa työn muodoissa sekä jätehuollossa.

Liiketoiminnan kehittämisen tarve korostui lukuisissa vastauksissa. Osassa ehdotuksia pyrittiin tunnistamaan maaseudun elinkeinoja ja niiden sektorikohtaisia kehittämistarpeita. Useimmiten liiketoiminnan kehittämisessä peräänkuulutettiin kuitenkin uuden tyyppisiä liiketoimintamalleja, konsepteja, brändejä, liiketoimintaosaamista, innovaatiojärjestelmän kehittämistä, jne.

Tehtyjen ehdotusten kirjo viittaa siihen, että maaseutu nähdään hyvin ihmislähtöisesti. Esimerkiksi maaseudun luonnonvaroihin perustuvia hyvinvoinnin lähteitä ei tunnistettu monessakaan ehdotuksessa. Ehdotusten arvioinnissa luonnonvaraliiketoiminnan kehittäminen nähtiin kuitenkin tärkeäksi maaseutuun pohjautuvaksi hyvinvoinnin lähteeksi. Myös keväällä 2009 valmistunut kansallinen luonnonvarastrategia korostaa luonnonvarojen merkitystä uuden liiketoiminnan perustana.

Liity postituslistalle, niin pidämme sinut ajan tasalla työskentelyn etenemisestä. >>

Maamerkit muualla verkossa

Voit osallistua Maamerkit-ohjelmaan myös kokoamalla sen teemoihin liittyviä linkkejä ja kuvia. Se onnistuu lisäämällä asiasana (tagi) "SitraMaamerkit" omiin aineistoihisi Flickrissä ja Deliciouksessa. Flickr-palvelussa voit kerätä ja jakaa kuvia. Delicious-palvelussa taas samaa voi tehdä linkeille. Asiasanalla merkityt kuvat ja linkit näkyvät Maamerkit-palvelussa.